Jos haluat tiiviin ja nopean vastauksen siihen, miksi ylipäätään teemme uudistavan metsien käytön parissa töitä, vastaus löytyy esimerkiksi edellisistä Suomen lajien – ja Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinneista. Suomen metsäluontotyypeillä ja metsissä elävillä lajeilla ei mene hyvin. Uhanalaistuminen jatkuu ja suurin yksittäinen syy on metsätalouden aiheuttamat muutokset, kuten metsien rakennepiirteiden muutokset, muutokset puulajisuhteissa sekä lahopuun väheneminen. Metsät näyttävät erilaisilta kuin vaikka kaksikymmentä vuotta sitten. Ne myös kuulostavat erilaisilta ennen yleisten metsälintujen vähennyttyä.
Jos haluat tietää, mitä hankkeessa teemme ja kuinka pääset mukaan keskusteluun, jatka lukemista!
Miksi hanke on käynnistetty?
Hankkeen tavoitteena on haastaa ensisijaisesti taloudelliseen hyötykäyttöön perustuva metsien arvottaminen ja nostaa ekologiset kriteerit metsien ja metsäekosysteemien käytön keskiöön. Metsiä ja niiden käyttöä tulee voida tarkastella ilman ihmisen asettamia taloudellisia tuottotavoitteita.
Uudistava metsien käyttö -hankkeessa määrittelemme, metsäekologiaan perustuen, uudistavan metsäekosysteemien käytön kriteerit niin, että metsäekosysteemien luontainen uudistumiskyky palautuu ja vahvistuu. Metsiä tai metsäekosysteemejä ei tarkastella ensisijaisesti omana aikanamme elävien ihmisten mahdollisesti saamien hyötyjen tai taloudellisten arvojen kautta. Sen sijaan huomion saavat esimerkiksi tulevien sukupolvien ja muunlajisten oikeudet. Metsän arvo tunnistetaan toimivien ekosysteemien ja tasapuolisesti eri lajien näkökulmasta.
Mitä hankkeessa tehdään?
Määrittelemme hankkeessa uudistavan metsien käytön käsitteistön ja todentamisen metsien ekosysteemien kontekstissa. Se tarkoittaa esimerkiksi erilaisten termien, kuten nettopositiivinen ja kestävä, määrittelyä suhteessa toisiinsa ja uudistavaan metsien käyttöön. Lisäksi laadimme uudistavan metsien käytön suositukset ja työkalut suositusten jalkauttamiseksi.
Ketä varten hanketta tehdään?
Hanketta tehdään, jotta metsien käytössä ja metsäkeskustelussa olisi mahdollista tietää, mistä puhutaan, kun käytetään termiä uudistava metsien käyttö. Hankkeessa tuotetaan materiaaleja ja työkaluja metsäsektorille, päättäjille ja julkiseen keskusteluun. Hanke myös auttaa ihmisiä metsäteollisuuden ja metsäsektorin uudistavaan liiketoimintaan liittyvien vastuullisuusväittämien todenperäisyyden tulkitsemisessa. Lisäksi se tukee metsäalan toimijoita omien prosessien kehittämisessä uudistavan liiketoiminnan suuntaan.
Halutaanko hankkeella lakkauttaa metsätalous Suomesta?
Hankkeella ei oteta kantaa siihen, onko metsätalous hyvä tai huono asia, vaan millaista metsien käyttöä voi metsien ekosysteemien uudistumiskyvyn kannalta kutsua uudistavaksi. Metsien käytöllä tarkoitetaan hankkeessa metsien käyttöä myös puuntuotannon ulkopuolella.
Kuinka voin osallistua hankkeen tekemiseen, kuten työpajoihin?
Sidosryhmätyössä halutaan kuulla erilaisia metsiä käyttäviä ryhmiä monipuolisesti ja myös selvittää, onko sellaisia ryhmiä, jotka usein jäävät suomalaisessa metsäkeskustelussa äänettömiksi tai huomaamatta.
Sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua hankkeeseen muun muassa
- Osallistumalla työpajoihin, haastatteluihin ja kyselyihin
- Tapaamalla meitä eli laita rohkeasti tapaamispyyntö Johannalle tai Palomalle!
- Osallistumalla hankkeen teematilaisuuksiin esimerkiksi Metsäpäivillä 2024 ja 2025
- Tilaamalla uutiskirjeen: Tilaa uutiskirje – Uudistava metsien käyttö
- Seuraamalla hankkeen etenemistä hankkeen nettisivuilla
Työpajoja järjestetään hankkeessa useita, mutta ne ovat vain osa hankkeessa toteutettavaa sidosryhmätyötä. Työpajoihin on haluttu valita sidosryhmiä laajalla skaalalla siten, että keskustelussa ei painotu minkään yksittäisen sektorin tai sidosryhmän näkemykset. Työpajoihin on haluttu hakea myös tuoreita ajatuksia ehkä niiden hieman tavanomaisempien metsäkeskustelijoiden joukkoon.
Mitä hankkeen kriteerityö tarkoittaa ja miksi sellaista halutaan tehdä?
Määrittelemme hankkeessa, metsäekologiaan perustuen, uudistavan metsäekosysteemien käytön kriteerit niin, että metsäekosysteemien luontainen uudistumiskyky palautuu ja vahvistuu. Metsiä tai metsäekosysteemejä ei tarkastella ensisijaisesti nyt elävien ihmisten mahdollisesti saamien hyötyjen tai taloudellisten arvojen kautta. Sen sijaan huomion saavat esimerkiksi tulevien sukupolvien ja muunlajisten oikeudet. Metsän arvo tunnistetaan toimivien ekosysteemien ja tasapuolisesti eri lajien näkökulmasta.
Ekologinen todentamistyö toteutetaan pääosin Jyväskylän yliopistossa tutkijatyönä. Sen sijaan sosiaalisen ja taloudellisen todentamisen kohdalla hyödynnetään muiden hankkeiden, kuten Fortran – Metsäsektorin oikeudenmukainen kestävyysmurros, tuloksia.
Eikö tällainen hanke lisää polarisaatiota metsäkeskustelussa?
Polarisaatiotutkimuksen mukaan polarisaatiota syntyy silloin, kun yhteiskunta pirstoutuu vähitellen ja erimielisyydet ovat riittävän merkittäviä niin, että niiden pohjalle voi muodostaa sosiaalisen identiteetin. Erimielisyys toimii sekä polarisaation alullepanijana että sen ylläpitävänä voimana. Suomalaisen metsäkeskustelun polarisoitumista itsessään ei ole tutkittu, mutta aihe mainitaan toisinaan ikään kuin toteamuksena esimerkiksi haastattelujen tai mielipidekirjoitusten yhteydessä. Aihetta sivuaa esimerkiksi Eva Houtbeckersin artikkeli Ekokriisi ja uudet liittolaisuudet: metsäkiistoista metsädialogeihin Alue ja ympäristö -lehdessä (2022).
Jos lähtökohdaksi otetaan, että suomalainen metsäkeskustelu on jo polarisoitunutta tai polarisoitumassa, on sitä mahdollista myös purkaa. Polarisaatiota tutkineen hollantilaisen Bart Bransmanin mukaan polarisaatiossa voidaan jaotella toimijat erilaisiin rooleihin sen mukaan, kuinka he vaikuttavat keskusteluun.
Kun polarisaatio ja sen toimijat on ilmiöinä tunnistettu, on mahdollista rakentaa dialogeja, joissa keskustelua käydään oikeiden tahojen kanssa, oikealla asenteella ja kunnioittavalla sävyllä sekä puolueettoman tahon vetämänä. Bransmanin mukaan oleellista on osallistaa mukaan yleensä teemassa hiljaa olevia tahoja sekä valita aiheita, jotka kannustavat uudenlaiseen ajatteluun. Uudistava metsien käyttö -hanke pyrkii nimenomaan tällaiseen ajattelua ruokkivaan dialogiin sekä ottamaan keskusteluun mukaan niitä tahoja, joiden ääni ei metsäkeskustelussa yleensä kuulu.