Väitöskirjatutkija Jani Hohti aloitti Uudistava metsien käyttö -hankkeen tutkijana marraskuun alussa 2024. Hänellä on päävastuu hankkeen keskeisestä tavoitteesta eli ekologisten kriteerien määrittelystä uudistavassa metsien käytössä.
Väitöskirjatyössään Jani tutkii metsien suojelua Suomessa eri näkökulmista pohtien muun muassa sitä, miten paljon metsiä voidaan käyttää puuntuotantoon niin, että huomioidaan myös muita käyttökohteita. Väitöskirja samoin kuin monet Janin aiemmat tutkimukset esimerkiksi ekologisen kompensaation menetelmistä ja kriteereistä linkittyvät luontevasti Uudistava metsien käyttö -hankkeessa tehtävään työhön.
Periaatetyötä tehdään vuoropuhelussa sidosryhmien sekä muiden hankkeiden ja tutkijoiden kanssa. Vaihdoimme Janin kanssa ajatuksia hankkeemme etenemisestä toisen tutkijatyöpajan jälkeen Otaniemessä, Aalto-yliopiston kampuksella.
Janin mielestä hankkeessa ei oikeastaan ole mitään, mikä ei kiinnostaisi. Erityisen arvokasta on yhteistyö monien tahojen ja eri taustoista tulevien asiantuntijoiden kanssa. Lähes samaan hengenvetoon hän lisää, että samalla se, että olemme niin uuden äärellä, tekee työstä myös haastavaa:
- Vaikka uudistavuutta on tutkittu eri puolilla maailmaa jo aika paljon, metsien käytön kontekstissa sitä ei juurikaan ole tarkasteltu. Uudistavuus terminä ei ole laajasti tunnettu myöskään ekologian tutkimusalueilla.
Näin ollen muilla aloilla tehtyjä tutkimuksia pitää pyrkiä soveltamaan metsien käyttöön. Ne muut alat ovat olleet esimerkiksi kaupunkiarkkitehtuuria tai maan käytön suunnittelua. Siksi hankkeessa onkin lähdetty liikkeelle yleiseltä tasolta:
- Mielestäni olemme edenneet tässä jo aika pitkälle – emme ehkä vielä puoliväliin asti, mutta hyvässä vauhdissa ollaan. Haluaisin ajatella, että olemme löytäneet yleisiä periaatteita ja tuoneet niitä metsän käytön kontekstiin jo aika monipuolisesti, Jani pohtii.
Hankkeen asiantuntijoiden sisäiset keskustelut sekä keskustelut sidosryhmien kanssa ovat vieneet ja vievät helposti jopa filosofille tasolle asti ja pohdintaan esimerkiksi hyvän elämän kriteereistä, kohtuutaloudesta tai nykyisen talousjärjestelmän uudelleenorganisoinnin tarpeesta. Keskustelussa saatetaan pysähtyä ihmettelemään, miten uudistavuuden periaatteiden toteuttaminen olisi mahdollista ilman, että ”muutetaan koko maailma” tai ”räjäytetään nykyinen järjestelmä”.
Olemme Janin kanssa yhtä mieltä siitä, että uudistavuus kuvaa maailmaa, jossa emme vielä ole. Siksi myöskään uudistavuuden periaatteet eivät tunnu sellaisenaan toimivan nykyisessä tai nykyisenkaltaisessa maailmassa.
- Mutta mikäpä suuri muutos tapahtuisi yhdellä kertaa – ehkä pitää ajatella muutosta askeleina oikeaan suuntaan? Ehkä tämän hankkeenkin lopputulos on kokonaisvaltaisen periaateohjelman sijaan jonkinlainen ”oikeiden askelmerkkien ohjelma”: että määrittelemme merkittävät askeleet kohti uudistavuutta metsien käytössä ja sanotamme askelmerkit selkeästi ja riittävän yksinkertaisesti. Ja tämä kaikki ilman, että rikomme uudistavuuden keskeisiä periaatteita tai teemme liian isoja kompromisseja, Jani kiteyttää lopuksi.
Teksti: Sari Kuvaja
Sari on Third Rockin kehitysjohtaja ja toimii hankkeessa asiantuntijana.