Monet suuret yritykset ovat jo melko hyviä tunnistamaan omia vaikutuksiaan ilmastoon ja asettamaan ilmastotavoitteita. Biodiversiteetin ja esimerkiksi metsäkadon osalta ollaan vielä melkoisella takamatkalla.
Samaan aikaan rahoittajat ovat yhä tietoisempia luontokadon haitallisista vaikutuksista talouteen jo lähitulevaisuudessa. Euroopanlaajuisesti suurin osa yrityksistä on suoraan täysin riippuvaisia ekosysteemeistä ja niiden toiminnasta. On siis aivan loogista, että yritykset osallistuvat monimuotoisuuden suojeluun ja elinympäristöjen ennallistamiseen.
Kansainvälisellä tasolla YK:n biodiversiteettiosapuolikokouksessa yritykset ja erityisesti finanssisektori ovat siirtyneet jarruttajista kannustajiin. Kunming-Montrealin osapuolikokouksessa 2022 iso joukko finanssialan toimijoita peräänkuulutti julkilausumassaan kunnianhimoisia biodiversiteettitavoitteita. On selvää, että kansainväliset sopimukset tulevat kirittämään eurooppalaista ja siten suomalaista sääntelyä, jolla rahoitusta sekä yritysten toimintaa halutaan ohjata luonnon kannalta kestävämpään suuntaan.
On todennäköistä, että jos esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita ei saavuteta vapaaehtoisin keinoin, luvassa on lisää entistä tiukempaa sääntelyä. Sama kehitys nähtiin, kun ennallistamisasetus luotiin sen jälkeen, kun esimerkiksi vesipuitedirektiivin tavoitteita vesien hyvästä tilasta ei onnistuttu saavuttamaan vapaaehtoisesti. Ennallistamisasetus vauhdittaa myös yritysten luontojalanjäljen tunnistamista, haittojen vähentämistä ja toivottavasti myös varsinaisia ennallistavia toimia luonnossa. Kansallisella ennallistamissuunnitelmalla ratkaistaan minkä verran eri tahot, kuten yritykset, osallistuvat ennallistamisasetuksen toteutukseen ja rahoittamiseen.
Sääntelyllä halutaan kuitenkin ohjata myös yrityksiä tunnistamaan, mittaamaan ja raportoimaan omia vaikutuksiaan ekosysteemeihin. EU:n uudet raportointi- ja huolellisuusvelvoitteet ovat osin jo tulleet voimaan ja laajenevat tulevina vuosina, ja ne sisältävät myös monimuotoisuuden kannalta oleellisia velvoitteita. Yritysten onkin järkevää aloittaa työ omien luontohaittojen vähentämiseen jo nyt. Samalla edelläkävijäyritykset voivat luoda lisäarvoa omalle toiminnalleen ja tuotteilleen.
Edelläkävijyyttä arvioidaan myös Luontoan, Third Rockin ja Jyväskylän yliopiston juuri alkaneessa Uudistavan metsien käytön hankkeessa. Hankkeessa määritellään metsäekologiaan perustuen uudistavan metsäekosysteemien käytön kriteerit niin, että metsäekosysteemien luontainen uudistumiskyky säilyy. On korkea aika tunnistaa tavat, joilla metsiä voi käyttää siten, ettemme samalla köyhdytä esimerkiksi terveen elämän edellytyksiä. Pelkästään erilaiset allergiat- ja astmat ovat lisääntyneet huomattavasti samassa ajassa kuin luonnon monimuotoisuus on Suomessa vähentynyt ja jo yksin näiden sairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 1,5 miljardia euroa vuodessa. Uudistavassa taloudessa yritykset osaavat ajatella pitkäjänteisesti ja näkevät toimivan yhteiskunnan ja monimuotoisuuden elpymisen oman toimintansa ytimessä. Tätä kohti katsoo myös Uudistavan metsien käytön hanke. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiön Metsän puolella -aloite.
Teksti: Paloma Hannonen
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Luontoan blogissa 22.8.2024